Ota kotitalousvähennys haltuun tällä oppaalla

Kotitalousvähennys on verovähennys. Sillä tarkoitetaan siis verohelpotuksia. Kotitalousvähennystä voi hyödyntää, kun teettää tavanomaisia omaan kotiin liittyviä töitä ja käyttää niihin ulkopuolelta ostettavia palveluja. Ensimmäisiä kokeiluja tehtiin vuoden 1997 aikana ja koko Suomessa se on ollut käytössä jo vuodesta 2001.

Sadat tuhannet suomalaiset käyttävät kotitalousvähennystä hyödykseen joka vuosi. Vähennyksien kautta voidaan torjua tehokkaasti harmaata taloutta ja sen haittavaikutuksia. Se on myös suora tukimuoto kotitalouksille ja lisäksi sen avulla pystytään lisäämään työllisyyttä tehokkaasti.

Tässä artikkelissa kerrotaan mitä kotitalousvähennys tarkoittaa käytännössä, sekä millaisia palveluita kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin.

Kotitalousvähennyksen maksimi on 2250 euroa henkilöltä. Omavastuu on 100 euroa vuodessa per henkilö.

Kotitalousvähennystä saa ainoastaan työn osuudesta. Työn osuudesta saa vähentää 40 % ja vain silloin, kun työ on ostettu yritykseltä tai siihen on palkattu työntekijä. Maksimivähennyksen saa, kun yrityksen laskussa työn osuutta on 5 875 euroa.

Mikäli palkkaa työntekijän, palkasta saa vähentää 15% sekä palkkaan liittyvät sivukulut, jotka kuuluvat työnantajalle, eli työn teettäjälle.

Tärkeä asia on huomioida, että kotitalousvähennystä ei voi saada tarvikkeista, eikä esim. matkakuluista. Oleellista on saada eritelty lasku, jossa näkyy erikseen työn osuus. Tästä työn hinnasta voi sitten hakea kotitalousvähennystä.

Verovähennyksen tiedot voi ilmoittaa joko omalle verokortille tai veroilmoitukseen. Jos tiedot ilmoittaa verokortille, saa vähennyksen edut heti käyttöön. Jos tiedot ilmoittaa veroilmoitukseen, vähennys otetaan huomioon jäännösveron tai mahdollisen veronpalautuksen määrässä.

Maksuvuosi ratkaisee sen, miltä vuodelta kotitalousvähennyksen tiedot ilmoitetaan.

Ilmoitukset voi tehdä OmaVerossa. Siellä täydennetään kohta kohdalta pyydetyt tiedot.

Kotitalousvähennys on aina henkilökohtainen. Sitä voi saada puolison kanssa yhteensä 4500 euroa vuodessa henkilökohtaisen osuuden ollessa 2250 euroa.

Mikäli puolisoiden vähennys on yhteensä korkeintaan 2250 euroa, voi vapaasti valita kumman puolison verotuksessa vähennys halutaan käyttää. Siitä on se hyöty, että omavastuu 100 euroa tulee maksettavaksi vain yhden kerran.

Mikäli toisen puolison vähennyksen maksimimäärä ylittyy, mutta vain toinen puolisoista hakee vähennystä, niin Verohallinto huomioi ja vähentää ylimenevän osan automaattisesti toisen puolison verotuksessa.

Myös avopuolison on mahdollista saada kotitalousvähennystä. Vähennyksen voi saada, kun avopuoliso on myös maksanut vähennykseen oikeuttavia kustannuksia ja asuu kyseisessä asunnossa. Vähennystä ei kuitenkaan voi siirtää avopuolisolle, vaan tämän edellytyksenä on verotuksessa puolisoina pidettävät henkilöt.

**Kotitalousvähennystä saa kotiin ja vapaa-ajanasunnolle tilattavista töistä, jotka suorittaa joko työn teettäjää laskuttava yritys tai palkattu työntekijä. **Vähennystä voi hakea kaikenlaisista kotiin kohdistuvista tyypillisistä kotitalous- tai hoitotöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi kodin siivous ja vaatteiden huoltoon, esimerkiksi pesuun ja silitykseen liittyvät palvelut. Myös hoivapalvelut esimerkiksi lapsille ja ikääntyneille kuuluvat vähennyskelpoisiin palveluihin.

Kodin kunnossapitoon ja perusparannukseen liittyvät puutarhatyöt, ikkunanpesut, huoneremontit ja maalaustyöt kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Monien iloksi myös tietoteknisiin asennus- ja neuvontapalveluihin liittyvät työt kuuluvat kotitalousvähennykseen.

Suurin osa kaikista suomalaisten hakemista kotitalousvähennyksistä on perinteisesti liittynyt nimenomaan remontteihin ja kunnossapitotöihin. Kasvussa ovat myös kotiin tilattavien hoito- ja hoivatyöhön liittyvien vähennyskelpoisten palveluiden käyttäminen.

Vuosittaiseen maksimivähennykseen voi sisällyttää yksittäin suoritettavia palveluita tai niiden yhdistelmiä.

Kotitalousvähennyksen piiriin liittyviä töitä pitää tehdä omassa kodissa tai vapaa-ajan asunnossa. Myös omien vanhempien ja isovanhempien kotiin voi tilata palveluita. Sen sijaan vanhemmat eivät voi saada vähennystä omien lastensa asuntoon liittyvistä töistä. Töillä tarkoitetaan kotiin, sen huoltoon ja ylläpitoon liittyviä tavanomaisia töitä. Asunnolla tarkoitetaan kaikissa tapauksissa sekä omistus- että vuokra-asuntoa. Eli vuokralainen voi tilata kotiinsa esimerkiksi hoitopalveluita. Kuolinpesäkin voi saada kotitalousvähennystä, mutta vain vainajan menehtymisvuodelta. Asunto-osakeyhtiölle ei voi hakea kotitalousvähennystä.

Monia mietityttää miten mahdolliset tuet vaikuttavat kotitalousvähennykseen. Sitä ei voi saada mikäli samaan työsuoritukseen liittyen saa jo muita tukia. Tällaisia muita tukia ovat omaishoidon tuki, lasten kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki.

Valtion tai muun julkisyhteisön varoista maksettavat korjausavustukset eväävät mahdollisuuden kotihoidontukeen.

Vähennystä ei myöskään voi saada mikäli kunta on myöntänyt henkilölle sosiaali- ja terveyshuollon palveluseteleitä tai muita maksusitoumuksia. Sillä ei ole merkitystä käyttääkö näitä seteleitä lopulta vai ei.

Kunnan tai kaupungin tarjoamiin palveluihin ei vähennystä voi saada. Esimerkiksi kunnan ylläpitämään palvelutaloon ei voi hakea vähennyksiä, eli pitää käyttää yksityisiä palveluiden tarjoajia.

Kotitalousvähennyksen esteenä on sellainen palkkatuki, jota maksetaan työnantajan roolissa toimivalle kotitaloudelle.

Kotitalousvähennystä ei voi saada sellaisiin osuuksiin, jotka vakuutusyhtiö on korvannut. Myös energia-avustus estää vähennysten hakemisen.

Mikäli kotiin suuntautuvaa työtä, vaikkapa remonttia tai muita perusparannuksia rahoitetaan lainarahalla, siihen voi hakea kotitalousvähennystä. Vähennysten kannalta ei ole oleellista millä tavoin töitä rahoitetaan.

Kun etsii sopivaa yritystä kotona tehtävän työn tekemiseen, pitää valita yritys, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Sen voi tarkistaa helposti YTJ-yrityshausta osoitteessa www.ytj.fi. Siellä voi hakea tietoja yrityksen nimellä tai pelkällä y-tunnuksella.

Mikäli yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, ei sen työstä voi saada kotitalousvähennystä.

Kannattaa siis tarkistaa onko yritys ennakkoperintärekisterissä ja tehdä sopimus vasta sen jälkeen. Oleellista on, että yritys kuuluu tähän rekisteriin sopimuksen teon hetkellä. Jos yritys myöhemmin poistetaan rekisteristä, se ei enää vaikuta kotitalousvähennyksiin.

Tekijän ei tarvitse olla ennakkoperintärekisterissä siinä tapauksessa, että työn tekee jokin yleishyödyllinen yhteisö. Tällaisia ovat mm. yhdistykset, säätiöt tai muut juridiset yhteisöt joille on myönnetty erityisiä verovapautuksia. Tällaiset tahot toimivat merkittävällä tavalla yhteiskunnan hyödyksi ja ovat siksi saaneet verovapautuksia.

Kun työ ostetaan yritykseltä ja siitä halutaan hakea kotitalousvähennystä, on sen kuuluttava ennakkoperintärekisteriin. Vähennyksen saamiseksi tarvitaan yrityksen y-tunnus, laskun loppusumma ja arvonlisäverollisen työn osuus.

Vähennyksiä voi saada työn osuudesta, ei esimerkiksi matkakuluista tai työhön liittyvistä tarvikkeista. Tästä syystä yrityksen täytyy eritellä laskullaan kaikki ne kulut, joista ei voi saada kotitalousvähennystä. Mikäli työtä ei ole eritelty, siitä täytyy saada yritykseltä selvitys. Tästä on yhteistyön nimissä hyvä mainita jo sopimusta tehdessä.

Myös työntekijän palkkaaminen työtä tekemään on vaihtoehto. Tässä tapauksessa tarvitaan työntekijän henkilötunnus. Verottaja haluaa tiedon työntekijälle maksetusta bruttopalkasta sisältäen ennakonpidätyksen, sekä tiedot palkkojen sivukuluista.

Verottaja saattaa pyytää kuitteja myöhemmin tarkistettavaksi, joten ne kannattaa säilyttää.

Kunnossapitoon ja perusparannukseen liittyvät työt

• Kotitalousvähennystä voi saada esimerkiksi seuraavista töistä:
• Remonttityöt keittiöön, kylpyhuoneeseen ja muihin huoneisiin
• Kellari- ja saunaremontit
• Sähkötyöt, sekä putki- ja kaapelityöt
• Ulkorakennusten maalaukset.
• Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus, mittaukset, säätämiset ja huollot
• Haravoiminen, lumi- ja auraustyöt piha-alueella ja muut piha-alueiden puhtaanapitoon liittyvät työt
• Omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon piha-alueilla tehtävät vesijohtojen, jätevesijärjestelmän, sähköistysten, valaistusten ja tietoverkkojen kunnostus- ja perusparannustyöt
• Kaivon rakentaminen piha-alueelle
• Laiturin rakentamiseen ja kunnostukseen liittyvät työt sen sijaitessa piha-alueella
• Kotitalousvähennystä saa myös kakkosasunnon tai kaupunkiasunnon töistä. Sijoitusasunnon remonteista tai uudisrakentamisesta ei voi saada vähennyksiä.

Kotitaloustyö, hoiva- ja hoitotyö

Hoiva- ja hoitotyöksi lasketaan lasten, vanhusten ja vammaisten hoito. Hoitoa ovat mm. peseminen ja pukeminen, sekä syöttäminen ja muunlainen huolenpito. Lisäksi toisen henkilön avustaminen kaupoissa, pankissa sekä apteekkiasiointi toisen puolesta oikeuttavat kotitalousvähennyksen. Näiden töiden pitää olla osa muuta laajempaa vähennyskelpoista työtä.

Kotitalousvähennystä voi saada lisäksi esimerkiksi seuraavista kotitaloustöistä:

• Uusien huonekalujen kokoaminen
• Koirien tmv. lemmikin ulkoiluttaminen työn ollessa osa isompaa kokonaisuutta ja vähennyksiin oikeuttavaa työtä
• Kotona tehtävä vaatteiden huolto
• Ammattijärjestäjän työ
• Asunnon siivous, myös vanhan ja uuden asunnon siivous muuttoon liittyen
• Asunnon ja huonekalujen homepuhdistukset

Kotitalousvähennystä voi hakea jokainen, joka maksaa palkkaa omassa kodissaan tai vapaa-ajan asunnossaan tehtävästä työstä. Kyseessä voi olla yksittäinen työ tai jatkuvaa työtä. Vähennystä voi saada vain yksityinen henkilö. Yritykset, yhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt eivät voi sitä hyödyntää.

Asunto-osakeyhtiön osakas voi saada kotitalousvähennystä niihin töihin, joista yhtiöjärjestys tai laki velvoittaa osakasta vastaamaan. Kotitalousvähennys on aina vain yksityiselle henkilölle tarkoitettu.

Poikkeuksen tekevät kuolinpesät, sillä ne voivat hakea kotitalousvähennyksiä vainajan kuolinvuodelta.

Vähennyksiä voi hakea ainoastaan silloin, kun työ tai työt on teetetty ulkopuolisella palveluntarjoajalla. Itse tehtyyn työhön ei kotitalousvähennystä voi hakea. Kaikki työ täytyy myös tehdä paikan päällä ollakseen vähennyskelpoista.

Kotitalousvähennyksiä ei voi hyödyntää sijoitusasuntoihin. Tukimuoto on tarkoitettu vain asuntoihin, jotka ovat omassa henkilökohtaisessa käytössä.

Vähennystä on mahdollista hakea omien vanhempiensa tai isovanhempiensa puolesta. Laskun tai palkan maksajan on oltava aina vähennyksen hakija, vaikka työn vastaanottavana tahona olisikin joku muu henkilö. Kotitalousvähennystä on mahdollista käyttää hyödykseen hakijan vapaa-ajan tai kakkosasunnolla.

Kotitalousvähennys on henkilökohtainen ja sen hyöty voi tuplaantua kun esimerkiksi puolisot hakevat sitä erikseen. Vähennyksiin oikeutettuja ovat samassa taloudessa asuva avopuoliso ja lapsi, jolla on tuloja. Heidän on asuttava siinä osoitteessa, johon hakemus tehdään, sekä osallistua töihin liittyviin kustannuksiin, jotta vähennyskelpoisuus kuluihin syntyy.

Kotitalousvähennyksen keskittäminen yhdelle henkilölle kannattaa, mikäli maksimirajat eivät täyttyisi. Tällä tavalla omavastuuosuuden joutuu maksamaan vain kerran. Mikäli vähennykset jaetaan useammalle henkilölle, jokainen maksaa omavastuun erikseen.

Minkä vuoden veroista kotitalousvähennys tehdään?

Kotitalousvähennys ja omavastuu ovat kalenterivuosikohtaisia. Mikäli työ on jo tehty, vähennys myönnetään palkan, palkan sivukulujen tai työkorvauksen maksuvuonna. Jos palkka ja sivukulut jo tehdystä työstä maksettaisiin eri vuonna, vähennyksen voi tehdä vasta maksuvuonna.

Vähennyksen voi saada siltä vuodelta, jona yrityksen lasku tai työntekijän palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Jos esimerkiksi remonttia tehdään vuoden vaihteen aikana, voi verovähennyksen hyödyntää molempina vuosina, mikäli myös laskut jakautuvat molemmille vuosille. Kannattaa huomioida, että omavastuun osuus vähennetään molempina vuosina.

####Miten kotitalousvähennys huomioidaan verotuksessa?

Kotitalousvähennys tehdään ensisijaisesti ansio- ja pääomatulojen veroihin. Useimmat muut vähennykset tehdään ansiotuloista ennen kuin vero lasketaan. Niistä saatu rahallinen vaikutus on pienempi kuin kotitalousvähennyksen.

Mikäli verot eivät riittäisi kattamaan koko kotitalousvähennyksen määrää, ei vähentämättä jäänyttä osaa voi siirtää seuraavalle vuodelle tai kauemmas.

Miten vähennys lasketaan?

Ennakkoperintärekisteriin kuuluvan yrityksen tekemästä työstä täytyy saada asianmukainen lasku. Laskussa täytyy olla erittely työn osuudesta. Työn osuudessa täytyy olla arvonlisävero mukana, koska kotitalousvähennys lasketaan työn arvonlisäverollisesta hinnasta. Kotitalousvähennyksen osuus on 40 % tästä hinnasta ja lasketusta luvusta vähennetään vielä henkilökohtainen omavastuu, joka on 100 euroa. Tässä on kotitalousvähennyksen määrä, jonka voi hakea verottajalta www.vero.fi.

Tarvittavia lomakkeita tätä varten ovat

• 14A Kotitalousvähennys yritykselle maksetusta työkorvauksesta
• 14B Kotitalousvähennys -- työntekijälle maksettu palkka
• 14C Kotitalousvähennys - todistus yrityksen kotivaltion veroviranomaiselta