Lattialämmitys puulattiaan - kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Kyllä, lattialämmityksen voi asentaa myös puulattian päälle. On kuitenkin muutamia seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon:

• Puulattia on herkempi lämpötilan vaihteluille kuin esimerkiksi betonilattia. Tämän vuoksi lattialämmityksen pintalämpötilaa ei tule nostaa liian korkeaksi, jotta puulattia ei vaurioidu. Suositeltu enimmäislämpötila on noin 27 astetta.

• Puulattian ja lattialämmityksen väliin on hyvä lisätä lämmöneriste, jotta lämpö siirtyy tasaisesti koko lattian alueelle.

• Lattialämmitysputkisto tulee asentaa riittävän harvaan, jotta lämpö jakautuu tasaisesti eikä synny liian kuumia kohtia.

• On tärkeää varmistaa, että puulattian kosteuspitoisuus on riittävän kuiva jo ennen lämmityksen kytkemistä päälle.

Kumpi on parempi puulattiaan - vesikiertoinen vai sähköinen lattialämmitys

Molemmissa on puolensa:

• Vesikiertoinen lattialämmitys:

  • Tasainen ja miellyttävä lämpö
  • Hyvä lämmönluovutuskyky
  • Mahdollisuus kytkeä esim. aurinkokeräimiin
  • Korkeammat asennus kustannukset

• Sähköinen lattialämmitys:

  • Helpompi ja edullisempi asentaa
  • Mahdollisuus lämmittää vain osaa lattia-alueesta
  • Ei vaadi erillistä lämmönjakohuoneistoa
  • Korkeammat lämmityskustannukset pitkällä aikavälillä

Usein vesikiertoinen lattialämmitys on parempi ratkaisu puulattiaan sen tasaisen ja miellyttävän lämmön vuoksi. Sähköinen lattialämmitys voi sopia pienempiin tiloihin.

Mitä lattialämmityksen asennuksessa tulee ottaa huomioon?

Lattialämmityksen asennuksessa on otettava huomioon useita seikkoja:

1. Lattian ominaisuudet: Puulattian päälle asennettaessa on tärkeää huomioida puun luontaiset ominaisuudet, kuten sen reagointi lämpötilan ja kosteuden muutoksiin. Puulattian alle asennettava lattialämmitys vaatii myös riittävän lämmöneristyksen.

2. Lämmitysjärjestelmän valinta: On tärkeää valita oikeanlainen lämmitysjärjestelmä. Vesikiertoinen ja sähköinen lattialämmitys eroavat toisistaan niin asennuksen, käytön kuin kustannustenkin suhteen.

3. Asennus: Lattialämmityksen asennus on vaativa projekti, joka vaatii ammattitaitoa. Asennuksen yhteydessä on huolehdittava esimerkiksi oikeasta lämmitysputkien asennuksesta ja lattian oikaisusta.

4. Lämmityksen säätö: Lattialämmityksen säätö on tärkeä osa sen käyttöä. Lämmityksen tulee olla tasainen ja riittävä, mutta ei liian voimakas, jotta puulattia ei vahingoitu.

5. Huolto ja ylläpito: Lattialämmitysjärjestelmän huolto ja ylläpito ovat tärkeitä sen toimivuuden ja pitkäikäisyyden kannalta.

Vanhan lattian purku

Vanha puulattia on hyvä purkaa kokonaan ennen uuden lattialämmityksen asentamista. Näin saadaan riittävästi tilaa lämmöneristeille ja lämmönjakolevyille. Vanhat laudat kannattaa irrottaa varovasti, jotta ne voidaan mahdollisesti käyttää uudelleen.

Lattian oikaisu ja eristäminen

Kun vanha lattia on purettu, tarkistetaan lattian kantavien rakenteiden kunto. Jos rakenteissa on epätasaisuuksia tai vaurioita, ne korjataan ennen eristystöitä. Lattiaan levitetään riittävä määrä lämmöneristettä, esimerkiksi 100-150 mm mineraalivillaa. Eriste tasoitetaan huolellisesti.

Lämmönjakolevyjen asennus

Lämmönjakolevyt asennetaan eristekerroksen päälle. Levyissä on valmiit urat lämmitysputkille. Levyjen saumat limitetään ja levyjen väliin jätetään pieni rako. Levyjen päälle asennetaan ohut kerros lattian tasausainetta.

Lämmitysputkien asennus levyihin

Lämmitysputket, esimerkiksi muovista valmistetut PEX-putket, asennetaan lämmönjakolevyjen uriin. Putkien välit mitoitetaan huolella ja putket kiinnitetään levyihin esimerkiksi muovikiinnikkeillä.

Uuden puulattian asentaminen

Lämmitysputkien päälle levitetään ohut kerros lattian tasausainetta. Sen päälle asennetaan höyrynsulkumuovi. Lopuksi asennetaan uusi puulattia joko liimaamalla tai ruuvaamalla lattialaudat aluskatteeseen. Lattian pinta hiotaan ja pintakäsitellään.

Lattialämmityksen asennus puulattiaan vaatii huolellisuutta, mutta oikein tehtynä se on toimiva ja miellyttävä ratkaisu. On tärkeää mitoittaa ja asentaa lämmitysputket oikein sekä eristää lattia huolellisesti.

Lämmityksen säätömahdollisuudet

• Lattialämmityksen lämpötilaa voidaan säätää termostaatilla. Uudet digitaaliset termostaatit mahdollistavat tarkan lämpötilan säädön ja aikataulutuksen.
• Lämpötilaa on hyvä säätää eri tilojen käytön mukaan, esimerkiksi makuuhuoneessa yöllä matalammalle kuin päivällä.
• Myös huonelämpötilan rajoittaminen termostaatista auttaa välttämään ylilämmitystä.
• Lattialämmitystä voidaan ohjata myös keskitetysti älykkäällä ohjausjärjestelmällä.

Lattian pintalämpötilan rajoitukset

• Puulattian pintalämpötila ei saisi nousta yli 27 asteen, jottei puu kuivu liikaa ja vaurioidu.
• Lämpötilan tulisi olla tasaista koko lattian alueella. Liian kuuma kohta voi vaurioittaa puuta.
• Lämpötilan tulee nousta riittävästi, jotta lattia tuntuu miellyttävältä. Suositus on 24-27 astetta.
• Lämpötilaa rajoitetaan termostaatista asettamalla sille yläraja.

Lämmityskauden aloitus ja lopetus

• Lämmityskausi kannattaa aloittaa hitaasti nostamalla lämpötilaa vähitellen, jotta puu ehtii tottua lämpöön.
• Keväällä lämmitys lopetetaan vähitellen laskemalla lämpötilaa asteittain.
• Kesällä lattialämmitys voidaan sammuttaa kokonaan, jos ilman suhteellinen kosteus on riittävän alhainen.
• Lämmityskauden aloitus ja lopetus kannattaa ajoittaa sään mukaan.

Lattialämmityksen käytössä puulattialla on huomioitava puun lämpötilan rajoitukset, jotta lattia ei vaurioidu. Oikein säädettynä ja käytettynä lattialämmitys on kuitenkin toimiva ja miellyttävä ratkaisu myös puulattialle. Lämpötilan seuranta ja säätö ovat tärkeitä puulattian hyvinvoinnin kannalta.

Lämmön tasaisempi jakautuminen

• Vesikiertoinen lattialämmitys puulattiassa levittää lämmön tasaisemmin kuin patterilämmitys, koska lämpö jakautuu koko lattian pinnalle. Lämpö ei nouse heti ylös vaan pysyy lattiatasossa.

• Lämmönjakolevyt puulattian alla jakavat lämmön tasaisesti koko lattian alueelle. Ohuet alumiinilevyt lämpenevät nopeammin kuin paksut betonilaatat.

Matalampi lämpötilataso riittää

• Koska lämpö jakautuu tasaisesti koko lattian pinnalle, lattialämmityksessä pärjätään matalammalla lämpötilalla kuin patterilämmityksessä. Esimerkiksi 20-21 °C lattialämmityksellä tuntuu yhtä mukavalta kuin 22-23 °C patterilämmityksellä.

• Matalampi lämpötila merkitsee energian säästöä.

Hitaampi lämpeneminen ja jäähtyminen

• Puulattian vesikiertoinen lattialämmitys lämpenee hitaammin kuin patterilämmitys, koska puulattiarakenne on kevyempi kuin betonilaatta.

• Hidas lämpeneminen ja jäähtyminen voi olla haitta, jos halutaan nopeita muutoksia huonelämpötilaan. Toisaalta se tasaa lämpötilan vaihteluita.

Mahdolliset ongelmat kosteudenhallinnassa

• Puulattian lattialämmityksessä on oltava huolellinen kosteudenhallinnan kanssa, jottei puulattiaan kerry liikaa kosteutta tai toisaalta kuivu liian nopeasti. Tällöin puulattiassa voi esiintyä rakoilua.

Materiaalikustannukset

• Lämmönjakolevyt ja lämmitysputket muodostavat merkittävän osan lattialämmityksen materiaalikustannuksista puulattiaan asennettaessa. Lämmönjakolevyjen hinta on tyypillisesti 10-20 €/m2 ja lämmitysputkiston hinta on noin 10-15 €/m2.
• Lisäksi tarvitaan eristysmateriaaleja, kuten mineraalivillaa tai solumuovia sekä alusmateriaaleja, kuten korkkia tai solumuovia askeläänieristeeksi. Näiden materiaalien yhteishinta on tyypillisesti 5-15 €/m2.
• Puulattian materiaalikustannukset riippuvat luonnollisesti valitusta puulattiamateriaalista. Esimerkiksi massiiviparketin hinta on noin 30-60 €/m2 ja laminaattilattian noin 15-30 €/m2.

Asennustyön kustannukset

• Ammattilaisen tekemä lattialämmityksen ja puulattian asennustyö maksaa tyypillisesti 30-50 €/m2. Tähän hintaan sisältyy vanhan lattian purku, lattian tasoitus ja oikaisu sekä lattialämmityksen ja uuden puulattian asennus.
• Itse tehtynä asennustyön osuus jää tietenkin pienemmäksi, mutta ammattitaitoisen tekijän palkkaaminen takaa usein laadukkaamman lopputuloksen.

Lämmityskustannusten muutokset

• Lattialämmitys on usein hieman edullisempi lämmittää kuin patterilämmitys, koska lämpö jakautuu tasaisemmin eikä karkaa ylös kattoon. Lämmityskustannusten säästö riippuu tietysti lämmitysmuodosta.
• Sähkölämmitteisessä lattialämmityksessä säästöä voi tulla 5-15% verrattuna sähköpattereihin. Kaukolämpölämmitteisessä lattialämmityksessä säästöä tulee vähemmän, arviolta 5-10%.
• Lämmityskustannusten muutoksiin vaikuttaa merkittävästi myös lattialämmityksen ja huonelämpötilan oikeanlainen säätö. Lattialämmitystä ei pidä pitää liian kuumana turhaan.
• Yhteenvetona lattialämmityksen asentaminen puulattiaan maksaa tyypillisesti 70-120 €/m2 materiaali- ja asennuskustannuksina. Lämmityskustannukset voivat hieman laskea lattialämmitykseen siirryttäessä.