Valesokkelin korjaus ja kengitys: Hinnat ja vinkit | OmaUrakka 2023

Valesokkeli, toiselta nimeltään piilosokkeli, on maanvarainen perustus rakennukselle. Äkkiseltään näyttää siltä, että valesokkelirakennuksessa on betoninen perustus ja sen päällä oleva runko, mutta todellisuudessa lattiapinta alkaa lähes maan tasolta. Käytännössä sokkelin ulkoseinän puurunko on siis lähellä maanpinnan tasoa tai jopa sen alapuolella.

Valesokkelin vahvuutena pidettiin aikoinaan lattian, seinän ja sokkelin tiiviyttä ja lämpöteknisyyttä. Lisäksi se nähtiin hyvänä ratkaisuna esteettömyyden kannalta: kun lattiapinta on lähellä maata, aukeaa myös ulko-ovi maatasosta eikä portaita tarvita.

Valesokkelit olivat rakentajien suosiossa noin 35 vuoden ajan, 1960-luvulta aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Valitettavasti aikoinaan hyväksi ajateltu ratkaisu on osoittautunut tikittäväksi aikapommiksi ennen kaikkea kosteusongelmien osalta.

Valesokkeli luokitellaan nykyään riskirakenteeksi, eikä sitä käytetä enää uusia rakennuksia tehtäessä. Erittäin moni suomalainen kuitenkin asuu vanhemmassa valesokkelitalossa ja samoin niihin törmää asuntokaupoilla.

Valesokkeli luokitellaan riskirakenteeksi, sillä se on käytännössä todettu vaurioherkäksi rakenteeksi. Muita aikoinaan suosittuja ja hyväksyttyjä, sittemmin riskirakenteiksi luokiteltuja ratkaisuja ovat esimerkiksi tasakatot ja betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet.

Kun valesokkelin puurakenteet ovat lähellä maata tai jopa sen alla, ne ovat alttiina niin kapillaariselle kosteudelle, maaperän kosteudelle kuin sisäilman kosteudellekin. Kosteudelle altistuu sekä itse runko että myös seinärakenne, kun tuuletus toimii heikosti.

Valesokkelin ongelmia ovatkin erilaiset kosteusvauriot ja niistä johtuvat home- ja sisäilmaongelmat. Rakennuksen rakenteiden lisäksi ne altistavat asujansa tai käyttäjänsä, kuten työntekijät, mitä moninaisimmille terveysongelmille.

Kaikki valesokkelitalot eivät toki ole niin sanottuja homepommeja. Sokkeli voi pysyä hyvässä kunnossa, jos salaojitus toimii, maanpintojen kallistukset ovat kunnossa, sadevesi ohjautuu pois päin rakennuksesta ja perusmuuri on vedeneristetty. Monesti niin salaojituksissa kuin eristyksissäkin on kuitenkin toivomisen varaa, ja niin potentiaalisen ostajan kuin valesokkelitalossa asuvan kannattaa tarkistuttaa sen kunto huolella.

Riskirakenteen tutkimiseksi ei riitä pintapuolinen tarkastelu ja kosteuskartoitus pintatunnistimella, vaan rakennetta täytyy avata. Tämä voidaan toteuttaa rasiaporalla tehtävän reiän kautta tai tarvittaessa tekemällä seinään isompi tarkastusluukku.

Jos - ja harmittavan usein kun - valesokkelissa todetaan ongelmia, on päätettävä, kuinka niitä lähdetään korjaamaan. Kyse ei ole helposta pikaremontista, mutta hyvä uutinen on se, että ongelmat ovat useimmiten korjattavissa. Aikoinaan valesokkeliremontti saattoi myös olla todella suuren luokan remontti, jossa seinät revittiin auki ja asunto saattoi olla remontin ajan asumiskelvoton. Nykyään tekniikat ovat onneksi kehittyneet ja sokkeliremontit nopeutuneet ja helpottuneet huomattavasti.

Valesokkeliongelmien ytimessä ovat yleensä sokkelin maassa kiinni tai lähes maassa kiinni olevat puuosat. Ajan saatossa ne ovat alttiina vedelle ja kosteudelle ja tuloksena on kosteus- ja homevaurioita rakennuksen alapohjassa ja seinärakenteissa. Korjaustöitä voidaan tarvita niin rakennuksen sisä- kuin ulkopuolellakin, ja tyypillistä on myös tarve uusia esimerkiksi salaojituksia ja sadevesien ohjausta.

Kun kuntotarkastuksessa tai muussa arvioinnissa löytyy valesokkeliongelmia, tärkeintä on selvittää, mistä kosteus tulee rakenteeseen, miten ongelma ratkaistaan ja miten sen uusiutuminen estetään. Vaurioituneet rakenteet poistetaan, jätettävät käsitellään asianmukaisesti ja niin sanottu valesokkelin ohjauspuu korvataan kestävämmällä vaihtoehdolla.

Kaikkia valesokkelikohteita ei korjata samalla tavalla, sillä tarjolla on muutamia erilaisia vaihtoehtoja. Mielipiteitä voivat esittää niin asujat, korjaukseen palkatut urakoitsijat, kuntotarkastajat kuin vakuutusyhtiökin. Vaihtoehtoja joista pyritään valitsemaan kullekin kohteelle parhaiten sopiva ovat korjaaminen harkoilla, valesokkelikengillä, termopalkeilla tai valesokkelipalkeilla.

Valesokkeleiden korjausten yhteydessä törmää monesti termiin "kengittäminen". Kengitettäessä valesokkelista poistetaan vanhaa puurakennetta ja rakenteita myös kotoretaan. Olennaisessa osassa kengittämistä ovat puuta kestävämmät metallielementit. Jotta kosteus- ja homeongelmat eivät uusiutuisi, kuuluu kengitysprojektiin monesti myös salaojien tekoa ja muita riskejä minivoivia ulkotöitä.

Valesokkelin korjaukseen vaikuttavat muun muassa korjattavan rakennuksen pinta-ala, valesokkelin ja rakenteiden kunto, valittu korjausmenetelmä sekä korjaustoimenpiteiden laajuus. Jos ongelmat ovat pieniä, saatetaan selvitä tuhansilla euroilla. Jos taas valesokkeliremonttiin yhdistyy myös kosteusvaurioiden kuivattamista, vaikeita homeongelmia, salaojien kaivamista ja mahdottomuus käyttää asuntoa remontin aikana, kulut voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Kuten aina, remontti kannattaa kilpailuttaa sopivan tarjouksen ja parhaan urakoitsijan löytämiseksi.

Jos rakennus sokkeleineen ja muine rakenteineen on erittäin huonossa kunnossa ja pahimmillaan korjattunakin terveysriski, kannattaa korjauksen mielekkyyttä harkita. Jos vauriot ovat kuitenkin pieniä tai kohtuullisia tai isompienkin vaurioiden arvioidaan olevan menestyksekkäästi korjattavissa, se kannattaa. Korjattu valesokkeli lisää rakennuksen elinikää, ehkäisee isompia rakenteellisia ja terveydellisiä haittoja sekä pitää jälleenmyyntiarvon kohdillaan.

Mikä on valesokkeli?

Valesokkeli on maanvarainen perustus rakennukselle. Etenkin 1970--1980-luvuilla suosittu valesokkeli luokitellaan nykyään riskirakenteeksi.

Onko piilosokkeli sama kuin valesokkeli?

Kyllä. Kyse on samasta rakenteesta.

Voiko uudiskohteessa olla valesokkeli?

Ei. Noin kolmasosassa Suomen pienrakennuskannasta on käytetty valesokkelia, mutta niiden rakentaminen on lopetettu 1990-luvun loppupuolella. Valesokkeleita löytyy ennen kaikkea 1960--1990-lukujen omakoti- ja rivitaloista.

Miksi kyseessä on riskirakenne?

Valesokkeli on jälkikäteen osoittautunut vaurioherkäksi rakenteeksi, joka altistaa rakennukset kosteus-, home- ja sisäilmaongelmille.

Onko valesokkeli aina huono asia?

Ei välttämättä. Jos salaojitus, kallistukset, sadevesien ohjaus sekä perusmuurin vedeneritys on alun perin hoidettu oikeaoppisesti, valesokkeli voi pysyä hyvässä kunnossa vuosikymmeniä. Kunto saadaan selvitettyä avaamalla rakenne.

Mitä tarkoittaa talon kengitys?

Talon kengitys on yleisin tapa korjata vaurioitunut valesokkeli. Kengitettäessä valesokkelista poistetaan vanhaa puurakennetta ja rakenteita myös kotoretaan. Olennaisessa osassa kengittämistä ovat puuta kestävämmät metallielementit.